Syksyn peliraportit ovat kapteenin ja varakapteenin loppuhionnassa, joten niitä odotellessa tarjolla kooste lentiskentän ulkopuolelta. Joen Jujun B2 vietti joukkueyötä 5.12., eli Suomen itsenäisyyspäivän aattona. Päivän sisältö oli suunnitteluvaiheessa visusti vain joukkueenjohtajan ja valmentajien tiedossa. Junnujen vanhemmillekin tietoja herui vain juuri ja juuri lähtö- ja paluuaikojen verran.
Toimintapäivä alkoi Joensuun urheilutalolta, jossa paljastettiin ensimmäiseksi etapiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Joukkueellinen tyttöjä oli tässä vaiheessa päivää jo aika täpinöissään. Pelastuslaitoksella tytöt saivat tietoa ensihoitajien sekä pelastajien koulutuksista ja niihin liittyvistä valintakokeista. Info vahvisti nuorten ajatusta siitä, että liikunnallisesta elämäntavasta kannattaa pitää kiinni myös opintoja ja ammatinvalintaa ajatellen.
Tilanne päällä
Pelastuslaitoksella tytöt pääsivät opiskeluvaihtoehtojen kuulemaan myös ensihoitajan ja pelastajien monipuolisesta työstä. Lisäksi tutustuttiin eri tehtävissä käytettävään kalustoon ja ajoneuvoihin. Tutustumiskierroksen aikana ensihoitoon tuli hälytystehtävä ja näimme konkreettisesti, kuinka nopeasti tilanteet näissä tehtävissä voivat muuttua.
Kun kenttäjohtajalle tuli äkkilähtö tien päälle, siirryimme kuuntelemaan pelastustoimen erilaisten tehtävien kirjoa. Noh, eipä se tämäkään luento ei kauaa ennättänyt vanheta, kun henkilökunta kalustoineen lähti liikenteeseen valot vilkkuen. Pelastuslaitoksella vierailu oli elämyksellinen kokemus ja tilanteista riippumatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, joukkueelle jäi turvallinen olo. Pelaajat näkivät ja kuulivat, kuinka hyvällä tolalla maakunnan ensihoidon- ja pelastustoimen osaaminen on ja kuinka nopeasti tilanteisiin reagoidaan.
Vierailun päätteeksi tyttöjen tiedonjano päivän etenemisestä sammutettiin ja kerrottiin, että seuraava ottelu käydään karting-radalla. Hihkumista ja ilon kiljahteluahan tästäkin seurasi ja pelaajilla oli suut korvasta korvaan kuin linnunpojalla.
Karting-hallilla tyttöjä ohjeistettiin autojen toiminnasta, ratasäännöistä ja kilpailun kulusta. Into ja radalle pääsyn odottelu hiukan pirskahteli ja ohjeistuksen aikana piti malttia haeskella. Radalle päästiin riittävin ohjein ja turvallisuussäännöillä evästettynä. Kisa ajettiin kahdessa erässä, neljä kuskia radalla yhtä aikaa. Tilanteita radalla sattui, kuten lajin luonteeseen kuuluu. Selvittiin näistä kuitenkin pienillä reunakosketuksilla ja ihan vain muutamilla kahva edellä menoilla…
Jo ennen kilpailun finaaleja radalla oli nähtävissä reipasta menoa ja vauhdin hurmaa. Kilpailijat jaettiin A- ja B-finaaleihin ja tunnelma radalla oli keskittynyttä ja määrätietoista. Siis sellaista, jota joukkueen toiminta on parhaimmillaan myös pelikentällä. Aika-ajoissa kurvailtiin letit viuhuen ja kärkiajoissa erot olivat vain sadasosia. Painavimmat kaasupolkimet olivat Saanalla, Tiinalla ja Ramonalla. Voittoon selviytyi kapteenimme Saana. Joukkueelta hieno suoritus kaiken kaikkiaan, kun yhtään autoa ei vihelletty radalta kesken kisan 😉
Pizzaa ja löylyä
Autourheilun jälkeen oli aika tankata kuskit, joten suuntasimme Pizza Buffan notkuville tiskeille. Pelastuslaitoksella vierailu herätti paljon keskustelua ja ruokailun lomassa vaihdettiin ajatuksia opiskelusta ja ammattihaaveista. Tulevaisuuden suunnitelmissa monella tytöllä on ala, jossa voi olla avuksi muille. Joukkueurheilu antaakin tällaisiin tehtäviin erinomaiset valmiudet alkaen mm. erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja tilannetajusta.
Ruokailun lomassa tytöille kerrottiin illan etenemisestä ja karkkihyllyn kautta lähdettiin suunnistamaan kohti majoituspaikkaa. Matka olikin autosuunnistuksen erikoiskoe sään ja melko syrjäisen sijainnin ansiosta. Maalissa oli luvassa mökkimajoitusta, rentoa tunnelmaa ja kiireettömyyttä. Rupattelun lomassa purettiin salaisena pysyttelevän sponsorin lahjoittamat eväät ja tytöt pääsivät saunan lämpöön kartingpölyt huuhtomaan. Tytöt kävivät myös avannossa virkistäytymässä. Toivottavasti saadaan kevään peleihin sama reipas äänenkäyttö, jota kastautuminen avantoon aiheutti.
Petteri vois nenässään valon tuoda pimeään…
Saunomisen ja avantosulkeisten jälkeen tytöille luvattiin aikuisvapaata aikaa. Valmennustiimi ei kuitenkaan kauaksi ennättänyt, kun "tilannehuoneesta" tuli puhelu. Niinpä joukkueenjohtaja käänsi keulan takaisin kohti mökkiä ja kävi mac gyverinä ratkomassa parit sähkö- ja vesiongelmat. Tilanteen aikana B2:n viilipyttymäisen rauhalliset junnut lauloivat joululauluja pimeässä saunassa. Ymmärrettävästi melko railakkaasti raikui valotoive Petteri Punakuonolle.
Eiköhän sitä näillä tilanteilla jakseta palloilla syyskausi loppuun ja ammenneta iloa ja eloa myös keväälle. Kiitos B2, teitte salaisesta tilannepäivästä onnistuneen!
😊